Perhekoti Päiväpirtti Laatukansio

Tämä kuvaus toiminnastamme on syntynyt Lastensuojelun laatuverkko- koulutushankkeen myötävaikutuksella.
– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Laatukansio kuvaa Perhekoti Päiväpirtin toimintaa. Se sisältää muun muassa ammatillisen kasvatuksen- ja hoidon tavoiteet, keinot, päämäärät, asiakkaat, henkilökunnan määrän ja persoonalliset osaamisalueet. Samoin siitä ilmenee yhteistyökumppanit, ammatillisen toiminnan verkostot sekä kuvauksen toimintaympäristöstä, puitteista ja sijainnista.

Laatukansion kirjoittamisen prosessi on osa toimintamme kehittämistä ja laatujärjestelmän dokumentointia. Samalla kansio toimii esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisvälineenä.

Perhekodin esittely
Perhekoti Päiväpirtti on Hannu ja Kati Saarisen perustama yksityinen ammatillinen perhekoti, joka on saanut Itä-Suomen lääninhallituksen toimiluvan (ISLH-2000-02258/So-17, uusi lupa ISLH-2005-03468/So-17) 1.1.2000 alkaen.
Paikkoja on kuudelle, avohuollon tukitoimena tai huostaanoton kautta sijoitettavalle lapselle ja nuorelle.
Päiväpirtissä hoidetaan ja kasvatetaan lapsia ja nuoria ammatillisen vanhemmuuden keinoin, mikä tarkoittaa turvallisia kasvuolosuhteita ja aikuisen läsnäoloa, lapsen yksilöllisyyden huomioonottamista, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa lapsen keskeisten elämänalueiden tukemisessa.
Perhekodin perustajapariskunta asuu perhekodissa.

Sijainti ja puitteet
8 km Savonlinnan keskustasta kauniin Saimaan vesistön välittömässä läheisyydessä 1 ha:n tontilla. Päärakennus on kaksikerroksinen hirsitalo sisältäen yhdeksän makuuhuonetta, tupa-keittiön, harrastustilan, TV-huoneen, pyykkituvan, saunaosasto. Lisäksi tontilla on kaksi talvilämmintä aittaa, savusauna, grillikatos, maakellari sekä kaksi autokatosta.

Asiakkaat
Suomen kunnat, sijoitetut lapset ja nuoret sekä lasten perheet. Päiväpirtti toimii lastensuojelun kentällä ammatillisena, ympärivuorokautista hoitoa ja -kasvatustaantavana, perhekotina. Sijoitukset voivat olla leikki-ikäisestä lapsesta itsenäistyvään nuoreen. Perhekodissa on totuttu hoitamaan hyvin monentyyppisiä lastensuojelun pulmia.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Toimintaa ohjaavat periaatteet
Ammatillisen perhekoti Päiväpirtin toimintaa säätelee lastensuojelulaki (LSL 683/83) ja asetus (1010/83) sekä yksityisten sosiaalipalvelujen valvontalaki (603/96) ja –asetus (1208/96). Laissa määritellään yksityisistä sosiaalipalveluista mm. seuraavaa:

Toimintaedellytykset: henkilöstön kelpoisuus ja riittävyys, toimitilat, toimintavälineet jahoitosuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa.
Toimintayksikön vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnalle asetetuista vaatimuksista.
Lupa ympärivuorokautiseen ammatilliseen toimintaan (perhehoito).

Itä-Suomen AVI on myöntänyt Päiväpirtille luvan toiminnan aloittamiseen 21.1.2000 jatoiminnan laajentamiseen 14.11.2005. Yksityisten palveluiden tuottajien rekisteriä ylläpitää AVI. Toimintakertomus vuosittain, vaitiolovelvollisuus, pakkokeinot, tiedonsaanti, virka-apu ja luvankeskeyttäminen ja peruuttaminen. Päiväpirtin toimintaa valvoo Itä-Suomen AVI, Savonlinnan sosiaalilautakunta sekä sijoittajakuntien sosiaaliviranomaiset (SHL § 43). Toimitilat ovat palo- ja terveysviranomaistenhyväksymiä ja he myös valvovat niitä.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Toiminnan arvopohja

Yksilön ainutkertaisuus – pyrkimyksenä turvallisen ja luottamuksellisuuteen pohjautuvanaikuissuhteen kautta tapahtuva lapsen/ nuoren minäkuvan vahvistaminen.

Perhe ja sosiaalisuus – turvallinen vanhemmuus ja aikuisen läsnäolo kasvatuksen lähtökohtina.

Aktiivinen, tavoitteellinen toiminta – pyrkimyksenä koulutyön, harrastustoiminnan jatyökasvatuksen kautta tapahtuva lapsen/ nuoren minän eheytyminen ja omien vahvuuksienlöytäminen.

Humanistinen ihmiskäsitys
Ihminen (lapsi) nähdään aina itseisarvona ja päämääränä. Tekemisen, kasvatuksen- ja hoidontaustalla näkyy voimakkaasti humanistinen arvomaailma.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Hoidon ja kasvatuksen periaatteet
Koti turvapaikkana
Päiväpirtin tehtävänä on tarjota kodinomainen turvapaikka huostaan otetulle lapselle ja nuorelle. Perhekodissa pyritään luomaan turvalliset kasvuolosuhteet ammatillisen vanhemmuuden keinoin vanhemmuutta vaille jääneille, rajattomille tai muista pulmista kärsiville lapsille ja nuorille. Ammatillinen aikuinen välittää asettamalla rajat rajattomalle lapselle ja nuorelle, olematta kuitenkaan tarpeettoman kova. Ammatillisen vanhemmuuden tärkeimpiä ominaisuuksia on empatia, ymmärtävä kuunteleminen ja myötäeläminen lapsen vaikeuksien keskellä.

Koulu työpaikkana
Perhekodissa korostetaan voimakkaasti koulun merkitystä lapsen ja nuoren elämän peruspilarina. Koulunkäyntiä seurataan ohjaten läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa sekä asettaen yhdessä tavoitteita arvosanojen ja jatko-opintojen suhteen. Koulutyön yhteydessäkorostetaan lapselle työnteon merkitystä ihmisen elämässä. Opettajiin ja luokanvalvojiin pidetään tiiviisti yhteyttä lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Perhekoti tukee voimakkaasti koulun tekemää kasvatus- ja opetustehtävää.

Oma harrastus
Lapselle etsitään yhdessä häntä itseään kiinnostava harrastus, mitä pidetään pitkäjänteisesti ylläperhekodin arjessa. Harrastuksen ideana on antaa lapselle myönteisiä onnistumisen kokemuksia parantaen näin ollen lapsen itsetuntoa, parantaa sosiaalisia valmiuksia, opettaa toimimista aikuisen ohjauksessa ja valvonnassa sekä noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia, myös virkistyminen arjen velvollisuuksista voisi olla yksi oman harrastuksen perusajatuksista.

Työkasvatus
Perhekodissa pyritään aikuisen esimerkin kautta opettamaan ja kasvattamaan lapsi työntekoon. Lapselle kerrotaan sanoin ja teoin, että perhekodissa arvostetaan työntekoa ja että työ kuuluu jokaisen ihmisen perustavanlaatuiseen olemiseen. Lapselle ja nuorelle opetetaan, että vain ja ainoastaan työn tekemisen kautta ihminen pääsee osalliseksi yhteiskunnallisesta ja itsenäisestä olemisesta ja selviytyy aikuisena olemisen haasteista ja velvollisuuksista. Ihminen rakentaa työnsä kautta itsensä. Lapsilta ja nuorilta vaaditaan perhekodissa osallistumista pienimuotoisiin kotitöihin; keittiövuorot, pihatyöt, oman huoneen siistinä pitäminen, omasta vaatepyykistä huolehtiminen aikuisen opastuksessa ja valvonnassa.

Oikeudenmukaisuus
”Kukaan ei ole seppä syntyessään”, eikä ketään tuomita teoistaan ilman perusteellista selvitystyötä. Kaikki lapset ovat yksilöitä omine vahvuuksineen ja heikkouksineen, eikä näin ollen samoja vaatimuksia, mitä yhdelle, voida esittää toiselle yksilölle. Oleellista on, että jokainen suoriutuu omalle tasolleen, ei kuitenkaan alisuoriudu jatkuvasti omassa toiminnassaan esimerkiksi koulutyönosalta. Kypsä aikuinen ymmärtää ja hyväksyy sen, että jokaisella lapsella ja nuorella on oma yksilöllinen kypsymis- ja kasvamisprosessi, eikä näin ollen vertaile yksilöitä tarpeettomasti toisiinsa. Perhekodin yhteisökokouksessa on jokaisella lapsella ja aikuisella vapaa sana käytettävissä, kun käsitellään yhteistä tekemistä ja elämistä saman katon alla; avoimen ilmapiirin luominen ja yhdessä tekemisen meininki on tavoiteltavaa toiminnassamme.

Itsenäisyys  ja ”omillaan toimeen tuleminen”
Päiväpirtissä tähdätään kaikessa tekemisessä kasvattamaan lapsia ja nuoria kohti vastuullista, omillaan toimeentulevaa aikuisuutta. Antamalla positiivista palautetta onnistumisista niin kouluaskareissa kuin vapaa-ajan tekemisistä, pyritään rakentamaan tervettä itsetuntoa. Itsetunnon ollessa kyllin hyvä, ei lapsen ja nuoren tarvitse hakea hyväksyntää kanssaihmisiltään kaikin keinoin. Näin nuori oppii seisomaan omilla jaloillaan, mikä voi näkyä esimerkiksi kieltäytymisenä tupakasta ja muista päihteistä. Itsetunnoltaan tasapainoinen nuori kykenee myös solmimaan tasa-arvoisia ja kestäviä ihmissuhteita.

Ammatillinen aikuisverkosto
Aikuinen kuuntelee lasta ja lapsen toiveita, mutta tekee viime kädessä päätökset aikuisen vastuun pohjalta. Ammatillisessa perhekodissa kaikkia työntekijöitä sitovat samat kasvatuksen- ja hoidonperiaatteet, mikä tehdään myös lapsille ja nuorille selväksi. Tämä aikuisen vastuunottaminen, rajojen ja sääntöjen kertominen, luo lapselle turvallisuuden tunteen ja on omiaan synnyttämään luottamusta lapsi-aikuissuhteeseen. Yhtälailla perhekodin aikuisten yhteydenpito kouluun ja opettajiin sekä harrastuksen ohjaajiin ja valmentajiin, luo lapselle mielikuvan välittävistä ja huolehtivista aikuisista.

Hyvät käytöstavat
Lapselle opetetaan hyviä käytöstapoja, kuten kohtelias tervehtiminen ja toisten ihmisten huomioiminen. Hyviin tapoihin kiinnitetään huomiota niin arjessa kuin juhlassa tilanteen vaatimukset huomioiden esimerkiksi aamuiset tervehtimiset, ruokapöydässä käyttäytyminen kiitoksen sanomisineen, pukeutumiseen liittyvät normit, aikuiseen ja auktoriteetti asemassa olevaan aikuiseen liittyvä tapakulttuuri.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Perhekodin asiakkaat ja yhteistyökumppanit
Perhekoti Päiväpirtin pääasiallisia asiakkaita ovat perhekotiin sijoitettavat lapset sekä kuntien sosiaalilautakunnat (sosiaalitoimi ja sosiaalityöntekijät). Asiakkaita ovat myös sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat ja lapsen sukulaiset siinä merkityksessä, kun he ovat yhteistyössä lasta koskevissa asioissa perhekodin kanssa. (esim. lomapaikkana).

Päiväpirtin tärkeimpiä yhteistyötahoja lasta koskevissa asioissa ovat päiväkoti- ja  kouluviranomaiset, kasvatus- ja perheneuvola sekä lasten- ja nuorten psykiatrinen poliklinikka (keskussairaalan lasten- ja nuorten osasto).

Tämän hetkinen yhteistyö perhekodin ja koulun kesken sijoittuu yhtenäisen peruskoulun alakouluun, lisäksi Savonlinnasta löytyy myös erinomainen erityiskoulu, jonka kanssa olemme saaneet tehdä menestyksellistä yhteistyötävuosien varrella.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Sijoitusprosessin kuvaaminen

Perhekodin näkökulmasta sijoitusprosessi käynnistyy sijoittajan yhteydenotosta ja päättyy lapsensaapumiseen perhekotiin (peruslähtökohta).

Prosessin vaihe

Yhteydenotto

Laadun toteutuminen edellyttää:

• Miten perhekoti on profiloitunut ts. millaisiin haasteisiin pystytään vastaamaan; minkä ikäiselle lapselle paikka kävisi, mitä vaatimuksia lapsi asettaa perhekodille, perhekodin erityisosaaminen ja asiantuntijapalvelut, toiminta-ajatus, palveluvalikoima (perhekodin kuvaus itsestään)
• Perhekodissa riittävästi työhönsä sitoutunutta henkilökuntaa,  hyvä työilmapiiri
• Sosiaalityöntekijä kertoo millaiselle lapselle paikkaa ollaan etsimässä
• Perhekodissa kirjataan tarkoin ylös lasta koskevat olennaiset tiedot käyttäen hyväksi jäsenneltyä kyselylomaketta
• Keskustellaan sosiaalityöntekijän kanssa perhekodin kasvatuksen- ja hoidonperiaatteista
• Perhekodissa tunnistetaan omat vahvuudet (ja heikkoudet), omat voimavarat tiedostetaan
• Perhekodin taloudellinen tilanne on vakaalla pohjalla
• Sovitaan perhekodin ja sosiaalityöntekijän kesken, miten ja milloin ollaan yhteydessä lapsen asioissa ja tehdään päätöksiä sijoituksen suhteen
• Lapsen sijoituksen kannalta on tärkeää, että lapsi pääsee tutustumaan useampaankuin yhteen sijoituspaikkaan, tällöin voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä ja löytää lapselle hyvä koti pysyvine ihmissuhteineen

Mahdollisia ongelmakohtia:

• Sosiaalityöntekijällä ei ole riittävää tietoa lapsesta ja lapsen biologisesta taustasta
• Kiire voi haitata sijoituksen lopputulosta, ei ehditä tutustua ja tehdä vertailuja sijaishuoltopaikkojen välillä
• Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus voi haitata sijoituksen valmistelutyötä

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Uusi yhteydenotto

Laadun toteutuminen edellyttää

• Prosessin jatkuessa on perhekodin saatava lasta koskevat dokumentit (koulutodistukset, epikriisit, sosiaalitoimen lausunnot lapsesta ja lapsen perheestä sosiaalitoimen asiakkaana etc.) parempaa perehtymistä varten
• Perhekodissa valmistaudutaan uuden lapsen perhekotiin tuloon.

Mahdollisia ongelmakohtia

• Sosiaalityöntekijä ei toimita kaikkea lasta koskevaa informaatiota perhekodille

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Tutustumiskäynti

Laadun toteutuminen edellyttää

• Lapsi, sosiaalityöntekijä(t), biologiset vanhemmat, perhekodin vanhemmat
• Käynnillä perhekodin vanhemmat kertovat perhekodin toiminnasta; arvot, kasvatusperiaatteet
• Lapsi saa kysellä perhekodista omia tärkeänä pitämiään asioita
• Tutustutaan ja keskustellaan vapaamuotoisesti, muodostetaan kuvaa toinen toisistamme
• Aikuiset jakavat ns. ”kipeimmät asiat” keskenään, lapsi ei ole mukana näissä em.keskusteluissa
• Perhekodissa pystyttävä ennakoimaan uuden tulokkaan vaikutus ryhmädynamiikkaan (”pakka ei saa hajota uuden tulokkaan myötä”)
• Keskustellaan mm. sijoituksen arvioidusta kestosta, lapsen kotilomailun mahdollisuuksista ja läheisten tapaamisista, kartoitetaan muuta lapsen tukiverkostoa
• Toisinaan ensikosketus lapseen luodaan lapsen kotipaikkakunnalla tai aiemmassa hoitopaikassa

Mahdollisia ongelmakohtia

• Lapsi ei suostu lähtemään tutustumiskäynnille, karkaa
• Biologiset vanhemmat eivät osallistu tutustumiskäynnille
• Biologiset vanhemmat ovat vastentahtoisesti mukana prosessissa ts. vastustavat lapsen sijoitusta perhekotiin tai vastustavat perhekodin kasvatusajatuksia
• Aikuisilla päätöksentekijöillä ei ole homma hanskassa, lapsi pääsee tekemään päätöksiä aikuisten päätösvallan yli